Yksi San Diegon kuuluisimpia nähtävyyksiä on maankuulu
San Diego Zoo. Eläintarha jakautuu ikään kuin kahteen osaan, varsinaiseen eläintarhaan ja ns. Safariin eli villieläinpuistoon. Meitähän tämä eläintarha on tietenkin kutkuttanut jo pidemmän aikaa, mutta piti odottaa ajokortteja ensin. Sandiegolaiset saavat nimittäin ostaa eläintarhaan vuoden jäsenyyden rajattomalla sisäänpääsyllä ja kahden hengen jäsenyys maksaa vähemmän kuin parin päivän liput näihin kahteen. Jos ei asu jäsenyysalueella (tarkat postinumerot löytyy eläintarhan nettisivuilta), niin erilaisia alekuponkeja on suunnilleen kaikissa turistimateriaaleissa. Asuinpaikka todistetaan ajokortilla, jossa lukee täällä myös osoite. Pitkä juttu, mutta meillä oli vähän sählää ajokorttien kanssa lopulta ja ensimmäiset olivat päätyneet palautukseen ja tuhottavaksi. Lopulta saatiin uudet tuossa jokin aika sitten. Ja niin pääsimme viime viikonloppuna vihdoin eläintarhaan, jossa otimme kohteeksemme
Safarin.
Gorilla-aitaus oli suljettu, ainakin se jäi vielä ensi kerraksi katsottavaksi
Safarilla on eläimiä pääosin Afrikasta ja Aasiasta ja suurin osa elää isoissa aitauksissa. Monia pääsee katsomaan kävellen, mutta Afrikan safarialueella kuljetaan ratikalla oppaan selostaessa samalla. Täällä järjestetään paljon erilaisia kierroksia. Lisämaksusta alueelle pääsee esimerkiksi pienemmällä safariautolla (sillä pääsee syöttämään kirahveja!), segwaylla rullaillen tai vaikka vaijeria pitkin ilmojen halki liidellen. Paljon muitakin kierroksia on. Tuolta voi jopa varata yöpymispaikan teltasta safarin laidalta, jolloin nukahtaa leijonan ärjyntää kuunnellen. Yleishuomiona mainittakoon, että täällä oli todella turistihinnat. Kaikki lipuista ruokiin oli mielestäni todella kallista. Näimme monilla mukana omia eväitä, joita he söivät mukavasti nurmikolla. Ihan varteenotettava vaihtoehto ylihintaisille pretzeleille.
papukaijat ottivat vieraat vastaan ovella
flamingot syövät pieneliöitä vedestä
kaunis, valkoinen lintu, olisiko ollut joku kurki
tämä hauskannäköinen lintu oli jokin aasialainen kurkilaji
tässä vähemmän hauskan näköinen lintu haaskalla
vähänkö söpö
vähänkö erikoinen
Lepakko nukkuu lepakkotalossa
Itse safarikierros oli n. 2,5 mailin pituinen ja kierros kesti reilut puolisen tuntia. Kierros oli jäsenille ilmainen, muille taisi olla joku pieni lisämaksu sisäänpääsymaksun lisäksi, olisiko $10. Kierrokselle joutui jonottamaan puolisen tuntia. Kierros eteni hiljaisella vauhdilla oppaan kertoessa eläimistä ja välillä pysähdyttiin joidenkin eläinlajien kohdalla. Tässä joitain kuvia, läheskään kaikkia eläinlajeja en kuvannut.
tältä näyttää kalifornialainen safari
Kirahviemä ja poikanen. Kaikki muut naaraskirahvit olivat kuulemma tiineenä.
Lähellä ollut kirahvi meni heti puun taakse piiloon, kun ajoimme viereen.
Gepardit, maailman nopeimmat nisäkkäät, olivat mielestäni kiinnostavia. Opas kertoi, että niiden kehonrakenne on erikoistunut kovaan juoksuun eivätkä ne siten ole kovin hyviä painimaan saaliin kanssa. Sen takia ne saalistaessaan pyrkivät yleensä "kompastuttamaan" saaliin esimerkiksi tönäisemällä sitä. Ne hyökkäävät sitten vasta kaatuneen saaliin kimppuun. Puistossa järjestetään gepardien juoksunäytöksiä, joissa gepardi juoksee koneen perässä samalla tavalla kuin vinttikoirat ja saa lopuksi tietenkin lihakimpaleen palkinnoksi. Missattiin se tuolta päivältä, mutta joku päivä pitää käydä katsomassa.
Gepardit tulevat kuulemma harvoin näkösälle aitauksessa, mutta tällä kertaa pääsimme näkemään tämän kauniin yksilön
Näitä Northern white rhinoceros-lajin sarvikuonoja on maailmassa enää 7 kappaletta, luonnosta ne ovat valitettavasti jo kuolleet sukupuuttoon. San Diegon Safari Parkissa näitä on kaksi, tässä toinen. Tämäkin yksilö viettää jo vanhuudenpäiviään.
seeprat olivat valitettavan kaukana meidän kierroksen aikana
Päivän ainoa todellinen villieläin. Safarin alueella on myös iso alue koskemattomaksi jätettyä Kalifornian luontoa, joka tarjoaa turvallisen asuinalueen monille paikallisille eläinlajeille, kuten tälle ohi kulkeneelle pikku kauriille (tai vastaavalle...).
"Savanni nukahtaa iltapäivän kuumuuteen..." Safari päättyi leijona-aitaukseen.
Alueella oli paljon myös kaunista ja erikoista kasvillisuutta. Siellä on myös esimerkiksi bonzai-näyttely, jossa oli hienoja minipuita.
nämä kukat hohtivat kuin tulenlieskat
tämä oli ihan puu, runko ei houkuta halailemaan
bambunlehtiä
Puistossa oli myös mm. tiikereitä. Nekin vetivät päiväunia, niin kuin kissoilla on tapana.
Joitain amerikkalaisiakin lajeja oli, kuten tämä kondorikotka. Ei ollut mikään kaunis lintu.
Kuvauksesta kiinnostuneille, että kuvat on otettu Tamron 18-270 mm f:3.5-6.3 objektiivilla käsivaralta. Suurinta osaa eläimistä ei pääse niin lähelle, etteikö pidemmälle teleobjektiiville olisi tarvetta. Monilla kuvaajilla oli mukana myös jalustat.